Yks lakimies ja neljät hautajaiset

Ai moi! Myö ollaa Kjerpen kans remontoitu kommuunin ullakko nykyaikaseks toimistoks, ja Kjerppe on asentanu sinne parketin, lasiovet ja informaatioteknologiaa. Mie oon käyny pelaamas siel Pacmanii. Yks päivä ku mie olin siel pelailemas, ni Kjerppe sano miulle, et ”Hitto sie voisit vähä enemmä osallistuu näihi valmisteluihi!” Kjerppe oli tilannu jostai näytille hautakivii, ja hää sano, et mie voisin hakee ne autost ullakolle. Just ku mie olin selkä suorana kantamassa sisälle sellast kivee, mis luki Tässä lepää Hassu Ääninen, Marjukka pysäytti miut. Mie tiesin, et siit ei hyvää seurais. Marjukka sano, et miu pitäis nyt pystyy pitää oma järki kädessä. Hää sano, et mie varmasti voin tajuta sen, et miu hautajaisjärjestelyt on järjettömii, ku mie oon hyväs kunnos ja elossa. Mie olin samaa mieltä. Sit mie jatkoin sen hautakiven kantamist ullakolle. Marjukka juoksi viel miu perää ja sano, et mie voisin yrittää saaha Kjerpen järjestämää miulle jotkuu muut juhlat hautajaisten sijasta.

Mie aloin heti miettimää, et mitkä juhlat Kjerppe vois miulle järjestää, ja mie keksin, et joko häät tai ristiäiset. Niis molemmis ois omat hankaluutesa, häihi pitäis löytää joku nainen, ja ristiäisis miu pitäis teeskennellä vauvaa. Mie mietin, et jos mie löytäsin jonku naisen, ni siin ois se ongelma, et mite mie tutustuttaisin Kejrpen ja sen naisen keskenää. Yhtäkkii mie keksin, et miullaha vois olla ylioppilasjuhlat! Mie menin sanomaa Kjerpelle, et ”Kjerppe, mie oon päässy ylioppilaaks!” Kjerppe sano miulle, et ”Hitto sie oot haudas ennen ku se päivä koittaa!” Mie tajusin, et Marjukan suunnitelma ei onnistunu.

Yhtäkkii mie huomasin istuvani Kjerpen hautaustoimistos sihteerin paikalla ja vastailevani puhelimee. Siel kyseltii jotai, et minne ne kukat toimitetaa, ja mie sanoin oravan näkösenä, et ne vois toimittaa Kolmen ristin kirkkoon. Kjerppe sano, et hää pääs tällee kätevästi eroon siit lakitoimistost, ku hää oli muuttanu kaupparekisterii Kjerppe Oy:n toimialaks hautausurakointi. Kjerppe sano, et häne pitää käyä hoitamas viel yks lakikeikka, ja hää heitti miut samal hautausmaalle tarkistamaa sitä hautapaikkaa. Mie tuijotin oravan näkösenä sitä hautaa ja mietin, et mitenköhä kaikki ihmiset suhtautuu miu kuolemaa. Yhtäkkii Marjukka kaahas hautausmaan reunalle, ja veti miut takatukast pois sielt haudalta.