Vapun juhlinta meni tavanomaisis merkeis

Moi! Hyvä ku työkii tulitte lukemaa miu blogii, miul onkii ollu iha tyypillinen vappu. Kjerppe oli saanu loistoidean, et mei pitäis siirtää kaikki miu hautajaisorganisaatiot ullakolle, ja vappuaatton myö vietii niit esitteit sun muita sinne. Sit Kjerppe alko siirtämää tietokonetta, mut myö huomattii, et virtajohto ei oo tarpeeks pitkä. Kjerppe lähtikii viel viime tingas kauppaa ostamaa jatkojohtoo. Mie olin tavallaa yllättyny, koska Kjerppe ei yleensä ikinää käy kaupassa. Kjerppe ei myöskää käytä tietokonetta mihinkää muuhun, ku niihi hautajaisjärjestelyihi, mut niitä varten hää on ohjelmoinu kaikkii hienoi budjettiohjelmii ja muita. Nyt miu pitääki käyä maksamas Kjerpen kämpän vuokra verkkopankis siel ullakolla!

Siin ku mie pohdin kaikkii asioit, ni yhtäkkii mie tunsin, et lattia alkaa pettää, ja hetken päästä mie olin tipahtanu alas istumaa Marjukan ruokapöydän ääreen. Marjukka istu pöydän toisel puolel ja söi kasvisgratiinii. Marjukka näytti ekaks vähä säikähtyneelta, mut sit hää sano, et tällast sisääntuloo mie en ollukaa ennen keksiny. Marjukka huus miulle vähä aikaa jotai siitä, et ois järjetöntä mennä vanhalle ullakolle, jonka kunnosta ei oo mitään takeita. Mie päättelin, et ois parempi, et mie en kertois Marjukalle mitää siitä, et myö ollaa perustettu ullakolle hautajaistoimisto. Marjukka sano, et nykysin hänel on sellanen vakuutus, joka korvaa suoraan miu aiheuttamat vahingot. Hää kuulemma sai sellasen oikeuden erityisluvalla, ku vastaavii vakuutuksii ei yleensä voia myöntää. Marjukka sano, et kaikil kommuunil asuvil ois mahollisuus saada vastaava vakuutus. Kotiin mennes mie poikkesin Eijan ja Pertin luona kertomas, et heilläkii ois mahdollisuus ottaa sellanen vakuutus, joka korvaa miun aiheuttamat vahingot.

Ku Kjerppe tuli takas, myö siivoiltii sitä ullakkoo, ja Kjerppe korjas lattiaa koval tohinal. Hää päätti, et sinne hommataa kova puuparketti. Yhtäkkii mie muistin, et mie olin kutsunu niit asiakkait kommuunille vappukarnevaaleihin. Mie katoin ullakon ikkunasta oravan näkösenä, ku ne ihmiset pimpotteli miu ovikelloo ja parveili kommuunin pihalla.