Rakas päiväkirja, Marjukka ei oo enää miu ja Kjerpen huoltaja, ja mie oon yrittänyt lohduttaa Marjukkaa sillee, et hää kyllä voi muutenkii viettää miu ja Kjerpen kans aikaa ihan nii paljo ku hää haluaa. Mie oon käynykkii Marjukan luona nii usein ku mahollista. Marjukka on vissii yrittäny esittää urheeta, ku hää on aika usein työntäny miut saman tien ulos ovesta, ja sanonu, et hänel on muita hommia. Hovioikeus määräs sillee, et joku nainen käy välil kattoo, et miul ja Kjerpel on asiat kunnossa. Eka kerran ku se nainen tuli, ni myö Kjerpen kans istuttii sohvalla ja juotiin kaljaa. Pitkää mie ajattelin, et sen naisen käynnit oli jotai harhoja, ku Kjerppekää ei vaikuttanu reagoivan siihe naisee mitenkää. Kjerppe vaa joi laiskasti kaljaa ja mie istuin selkä suorana mut suu vinossa ja katoin sitä naista silmät pyöreenä. Sillonkii miut silmät tuntu harottavan vasempaa yläkulmaa. Ai nii, joku muinaiseläin on käyny sotkee Marjukan kukkapenkkii, ja ku mie menin sanoo Marjukalle siit, ni Marjukka sano, et mie oon sotkenu sen kukkapenkin, ja et muinaiseläimii ei oo olemassakaa, ja et mie nään harhoja. Marjukka sano, et hää löysi sielt kukkapenkistä Turtles-puvun haudattuna, ja yhtäkkiä mie aloin näyttää iha oravalta.
Yks päivä ku se nainen tuli taas kattoo, et mite miul ja Kjerpel menee, ni mie sanoin sille ilosesti, et ”Moi”! Se nainen kattoo minuu iha yllättyneenä niiku se ei tietäs, et kuka mie oon! Mut varmaa se johtu siitä, et sitä enne mie oon yrittänyt olla, niiku sitä naista ei ois olemassakaa, ettei se häiriintyis miusta. Mie toivoin, et ne ois sielt oikeudest ilmottanu, et kuka mie oon. Et siin mieles mie oon eläny hämentävii aikoi. Kjerpen kans myö ei olla ikinää puhuttu siit naisesta, vaik se on käyny säännöllisesti jo monta kuukautta. Miust tuntuu, et Kjerppe ei oo huomioinu sitä naista, ku siit koitus hänelle liikaa vaivaa, tai sit Kjerppe on pelänny, et se nainen haluaa hänen kans naimisiin. Viime viikolla mie yhtäkkiä aattelin, et mei pitäis jotenkii kiittää sitä naista siit, et se on huoltanu meitä, ja mie päätin järjestää sen kunniaks juhlat! Mie tein miulle ja Kjerpelle paperiset tötteröhatut, ja laitoin soittimee diskomusiikkii. Sit ku se nainen tuli, ni mie ja Kjerppe alettii tanssii sen musiikin tahdis, ja miu kädet liikku niiku joutsenel. Se nainen sano, et häne pitäis tarkistaa, et tarvitaaks myö jotai lääkityst. Seuraavas hetkes mie näin ikkunast, et Majukka oli viemässä multasta Turtles-pukua roskiin, ja mie aloin taas näyttää iha oravalta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti