Kanisteri miulle, kanisteri siulle

Ai moi! Yks päivä myö Kjerpen ja Sinin kans katottii Sie elät vaa kahesti ja juotii lime-mehuu. Sini sano, et ”Hassu, sie voisit ostaa joskus jotai normaalei mehui, vaik mehukattii. Nää siu mehut on iha outoi.” Mie kirjotin lapulle välittömästi, et MEHUKATTI. Sit puhelin soi. Siel oli äiti, ja hää kyseli, et mite miul on nyt menny Sinin kans. Mie vastasin, et ”Äiti, mie oon vastuullinen aikuinen.” Mie tiesin, et sillee kannattais sanoo, ku Leena on yleensä toitottanu sitä miulle, ku myö ollaa Sinin kans lähetty huvipuistoo, elämyspuistoo tai teemapuistoo. Äiti sano, et nyt miul ois vastuu nuorest ihmisest, mut mie vaa sanoin, et Sini se on nii fiksu ja elegantti tyttö, et hää kyl pärjää, laitoin luurin kiinni, ja lähin kauppaa.

Kjerppe huus ikkunasta, et ”Hitto mihi sie kesken Bondin lähet?”, mut mie vaa ajoin takatukka suorana täysii kohti kauppaa. Siin mieles mie ihmettelin sitä takatukan liehumist, ku se auto ei oo avoauto. Citymarketis mie etin mehukattei, mut iha heti mie en niit löytäny. Sen sijaa mie ostin Sinille fransescana-pitsaa, Kjerpelle meetvurstipitsaa ja miulle miekkakalapitsaa. Se oli sillee jännä, et yleensä siel ei oo miekkakalapitsaa, mut mie ku tuun paikalle, ni sitä ilmestyy. Kerran siin kassalakii oli monta myyjää ihmettelemäs, et mist mie oon sellast pitsaa löytäny. Se oli Grandiosan miekkakalapitsa.

Yhtäkkii mie huomasin eessäni ison mehuhyllyn. Miust tuntu iha ku mie oisin ollu mehuviidakos, ku valikoimaa oli nii runsaasti. Siel näky papaijamehuu, carambola-tähtihedelmä-mehuu, karpalo-puolukka-mehuu, herukkamehuu, marja-aronia-mehuu, ja porkkana-persikka-mehuu. Yhtäkkii mie näin punasen kanisterin, mis oli mirrin kuva, ja siin luki, et mehukatti. Mie vetäsin sen lapun taskusta, vertasin niit nimii, ja ne täsmäs. Mie otin miulle, Kjerpelle ja Sini kaikille omat kanisterit.

Sit ku mie saavuin takas kommuunille, ni Bondi oli just menemäs sellasel autolla, jolla voi ajella veen alla. Yhtäkkii mie tajusin, et Marjukan autol saattas voia kokeilla samaa. Mut heti mie en siihe hommaa ehtiny, ku mie rupesin lantraamaa mehui. Mie luin niist mehukattikanistereist ohjeet ja aloin hommii. Mie kaadoin suuren osan mehuu niist kanistereist ämpärii, ja lorotin kanistereihi vettä. Sit mie annoin jokaiselle oman kanisterin. Sini sano, et ei myö kaikki ois omii kanistereit tarvittu, ja et mie oisin voinu tehä sitä mehuu vaik johonkii kannuu jääkaappii. Mie tuijotin oravan näkösenä omaa kanisteriani, ja mietin, et mitä järkee siin kanisteris sit on. Kjerppe ei sanonu mitää, hää vaa joi vihasena siit kanisterista. Tavallaa miust kuitenkii näytti, et hää oli tyytyväinen.