Miu suklaamunatehdas

Ai moi! Yks päivä mie tajusin, et miehä voisin tehä ite suklaamunii pääsiäisen kunniaks. Mie päätin mennä kysymää Marjukalta, et miten niit tehää, ja enne ku mie ite huomasinkaa, mie olin jo pimpottamassa Marjukan ovikelloo. Marjukka avas välioven, mut sit ku hää näki miut siel lasin takana, ni hää paiskas välioven kiinni eikä tullu avaamaa. Mie menin ikkunast sisää. Marjukka oli just keittiös leipomas rahkapiirakkaa, ja ku hää tuli olohuoneesee, ni mie seisoinkii siellä! Marjukka hätkähti ja kysy, et tiiänks mie, et se on rikos ku tunkeutuu toisen asuntoo. Mie sanoin ilosesti, et ”Ai jaa!” Sit Marjukka mutis jotai, et ei hää ois olettanukkaa, et mie tietäisin sellast. Siin ku Marjukka valitti miulle jotai, et mie hankaloitan päivttäin häne elämään, ni mie keskeytin hänet kysymällä reippaasti, et ”Marjukka, mite suklaamunii tehää ite?” Marjukka sano, et helpoiten mie saisin suklaamunii kaupasta. Mut mie sanoin, et mie haluun tehä niit ite. Sit Marjukka selitti, et ei hääkä oikeen tiiä, et miten niit tehää, ja et se on varmaa aika hankalaa. Mie jatkoin kärttämist, ja lopulta Marjukka suostu ottaa selvää, et miten niit tehää. Marjukka lupas lähtee miu kans kauppaa hankkii niit tarvikkeit.

Lauantaina myö käytii Citymarketist ostamassa taloussuklaata ja muottei. Marjukka sano, et miu pitäis sulattaa se suklaa ja kataa muotteihi jäähtymää. Mie aloin sulattaa suklaata ja tuijotin oravan näkösenä, ku se pulputti kattilassa. Mie mietin, et mitäköhä mie laitan seuraavan päivänä päälle, ku miu paita oli menny iha likaseks. Mie päätin mennä kysymää asiast Marjukalta. Marjukka hermostu vähä ja mutis jotai, et on se ku naapurin miehelle pitää vaatteita lainata. Sit hää heitti miulle jonku oman valkosen paitansa, jossa oli mukana vyö, ja sano, et miu pitäis palauttaa se puhtaana ja ehjänä. Eilen aamul ku mie heräsin, ni Kjerppe oli kääriny ne munat ilosen värisii foliopapereihin.