Pomo kommuunilla

Eilen tapahtu hassu juttu, ku miu pomo tulikii yhtäkkii kommuunille! Hää pimpotti miu ovikelloo, ja mie menin oravan näkösenä avamaa. Miu kissa vilahti taustalla. Siin ku se ovi avautu ja mie seisoin sen takana, pomon ilme muuttu. Sit pomo sano, et ”Ääninen” Sinäkö täällä asutkin? Minun piti tulla tapaamaan aaa… Eijaa.” Mie sanoin, et ”Aaa…, hää asuu tos talon toises päädys.” Sit pomo jatko matkaa sinne ja mie katoin ikkunasta.

Pomo soitti Pertin ja Eijan ovikelloo, ja Pertti tuli avaamaa. Pomo kysy, et ”Onko Eija paikalla?” Pertti sano, et ”No mie en oo, mut mei Eija vois olla!” Sit Eija tuli ovelle. Pomo sano, et ”Tämä Pertti on sopinut meille tapaamisen, voinko tulla sisälle?” Eija sano vähä ihmeissään, et ”Tulkaa vaan” ja hyö meni keittiön pöydän ääree istumaan. Pomo sano, et ”Te kuulemma toimitatte värillisiä kännykän akkuja, saisinko katsoa tuotteitanne?” Eija sano, et hää ei todellakaa toimita sellasia, ja et hää on sairaanhoitaja. Pomo oli vähä ihmeissään, ja sano, et ”Myyjäni Ääninen vakuutti, että teillä olisi niitä akkuja myynnissä”. Eija sano kyllästyneellä äänellä, et ”Ahaa”, ja sit hää sano että se mies vieny häneltä jo rullaluistimet, ja nyt se on sekoittamassa häntä ties mihin kummallisiin akkuihin. Pomo kysy, et ”Eikö teillä ole mitään tekemistä kännykän akkujen kanssa, olette siis tavallinen sairaanhoitaja?” Eija sano, et ”Kyllä, näin on.” Pomo sano Eijalle, et ”Kiitos ajastanne” ja Pertti seiso oravan näkösenä vieressä. Sit pomo lähti nyrkkiä puiden menemää miu asuntoo kohti. Mie olin kuitenkii tupsahtanu Pertin ja Eijan asuntoo keittiön viereisee huoneesee, joten mie en ollu kotona!